Tuulikki Laes & Jaakko Lahtinen
Marginaalin ääni julkisessa pedagogiikassa: Kehitysvammaiset muusikot opettajina musiikinopettajankoulutuksessa
Kasvatuksellisen inkluusion ja opetuksen rakenteellisen integraation myötä myös musiikinopettajat kohtaavat työssään enenevässä määrin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeita. Tutkimusten mukaan erityisoppijoita koskevan kirjallisuuden lukemisen ohella suora kontakti erityisoppijoihin opetustilanteissa tuottaa todennäköisesti tehokkaimmin myönteisiä asenteita inklusiivista opettamista kohtaan opettajaopiskelijoiden keskuudessa. Opettajankoulutuksen olisikin osaltaan tuettava inkluusion toteutumista opiskelijan muodostaessa käsitystä siitä, millaista on hyvä opetus ja opettajuus.
2000-luvun alun koulutuspoliittisista muutoksista huolimatta historialliset dikotomiat näyttäytyvät kuitenkin edelleen vahvoina opettajankoulutusohjelmissa niin erityis- ja yleisopetuksen välillä kuin keskiverto-oppilaiden ja erityislahjakkaiden oppilaiden välillä. Jälkimmäistä dikotomiaa pidetään
yllä erityisen vahvasti musiikissa. Sen sijaan erityistä tukea tai pedagogisia erityisjärjestelyitä tarvitsevien oppilaiden opetusta on lähestytty musiikissa lähes yksinomaan musiikkiterapian näkökulmasta. Musiikkikasvatuksen tutkimuksessa keskustelu monimuotoisuudesta onkin keskittynyt musiikin monimuotoisuuteen jättäen huomiotta pedagogisen monimuotoisuuden.
Tässä esityksessä haluamme esittää kaksi kysymystä: 1. Millä konkreettisilla keinoilla musiikinopettajankoulutuksen pedagogista monimuotoisuutta ja tasa-arvoa voi vahvistaa? 2. Kenellä on oikeus näkyvyyteen ja kuuluvuuteen julkisessa pedagogiikassa, erityisesti musiikinopettajankoulutuksessa? Tarkastelun lähtökohtana on Taideyliopiston aineenopettajaopintojen kurssilla toteutettu kahden kehitysvammaisen muusikon vierailu taidekasvatuksen opiskelijoiden kouluttajina. Opiskelijoiden oppimispäiväkirjojen sisältämät reflektiot sekä Jaakko Lahtisen kokemusasiantuntijuus toimivat esityksessä pohdinnan herättäjinä sille, miten marginaalin äänen esiintuominen voi uudelleenjärjestää opettajaopiskelijoiden pedagogista ajattelua sekä koulutuksen pedagogisia ja asenteellisia rakenteita. Voiko kehitysvammainen muusikko ottaa opettajan roolin julkisessa korkeakoulupedagogiikassa?
Bio
Tuulikki Laes on assistentti ja tohtorikoulutettava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulussa. Hänen väitöskirjaprojektinsa käsittelee musiikkikasvatuksen inkluusiota, tasa-arvoa ja demokratiaa marginaaliryhmien näkökulmasta tarkasteltuna. Hänon julkaissut tutkimusartikkeleita suomalaisissa ja kansainvälisissä alan lehdissä ja kirjoissa. Tutkimustyön ohella hän opettaa Taideyliopistossa mm. erityispedagogiikkaa. Aiemmin Laes on työskennellyt erityisryhmien soitonopettajana musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa.
Jaakko Lahtinen aloitti musiikkiopinnot Resonaarin musiikkikoulussa vuonna 2005. Hän on ollut mukana Resonaarin muusikon ammattiin tähtäävässä koulutusohjelmassa 2011 alkaen. Lahtinen soittaa pianoa, haitaria sekä laulaa Resonaarigroup-yhtyeessä. Resonaarigroup on kuuden erityisryhmiä edustavan ammattimuusikon tanssiyhtye, joka esiintyy säännöllisesti erilaisissa tilaustapahtumissa. Lavakeikkojen lisäksi Lahtinen on vieraillut kouluttajana mm. Sibelius-Akatemiassa. Jaakko Lahtinen on tehnyt julkista uraa muusikkona jo ennen Resonaarin opintoja: hän mm. edusti Suomea kehitysvammaisten Euroviisuissa vuonna 2000.