Väitös visuaalisen kulttuurin alalta: TaM Tiina Nevanperä

Väitös tarkastelee herkkyyttä ja keskeneräisyyttä sekä niiden vaikutusta luovuuteen.

TaM Tiina Nevanperä esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa In the Flesh of Sensibility: Unraveling Incompleteness with Art perjantaina 17. helmikuuta 2017.

Vastaväittäjä: PhD, prof. Andrew Benjamin, Monash University, Melbourne, Australia
Kustos: professori Harri Laakso, Aalto-yliopiston taiteen laitos.

Keskustelu käydään englanniksi.

TIETOA VÄITÖKSESTÄ:

Herkkyys on ihmisen tärkein ominaisuus kanssakäymisessä ja päätöksenteossa. Herkkyyteen liittyvä epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden kokemus ovat luovan toiminnan perusta.

TaM Tiina Nevanperän väitöskirja on monitieteinen taiteellinen tutkimus. Väitöstutkimus sai alkunsa havainnosta, että hän ei tunnistanut itseään tekemissään taideteoksissa. Nevanperä tarkasteli tutkimuksessaan omaa keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden kokemustaan. Nevanperä havaitsi, että toisin kuin yleensä koetaan, epätäydellisyys on positiivinen, ihmistä eteenpäin vievä tunne. Herkkyys ihmisen keskeisenä ominaisuutena on olennainen epätäydellisyyden, riittämättömyyden ja outouden kokemusten ymmärtämisessä.

Tiina Nevanperän tutkimusaineistona on ollut hänen oma taiteellinen luomistyönsä 2000-lu¬vun alusta alkaen sekä työskentelyn aikana pidetyt päiväkirjat. Tutkimusmetodina on taiteellisen tutkimuksen ohella kokemuksen tutkimus. Väitöksessä tutkija peilaa havaintojaan eräiden filosofien, esimerkiksi Immanuel Kantin, ajatteluun.

Erityisesti päätöksentekotutkimuksessa puhutaan paljon intuitiosta, joka pohjaa ihmisen aiempiin kokemuksiin, tietoon, ymmärrykseen ja järkeen. Nevanperän tutkimuksen keskeisiä löytöjä ja ydinteemoja epätäydellisyyden (incompleteness) lisäksi on herkkyys (sensibility), joka liittyy tutkimuksessa vahvasti ruumiillisuuteen (carnal knowledge), kokonaisvaltaiseen kokemiseen ja suuntautuu rationaalisen intuitiivisen ajattelun sijaan ongelmiin, joiden ratkaiseminen ei perustu tunnistamiseen.

Epätäydellisyys on vaikeasti määriteltävää ja suhteellista. Esimerkiksi taiteellisessa työskentelyssä teos voi yhtenä hetkenä tuntua valmiilta, mutta toisena siitä puuttuu jotain. Ihmisten keskeneräisyys ja epätäydellisyys muodostuvat myös aina suhteessa muihin ihmisiin. Tiina Nevanperä huomasi, että epätäydellisyys ja herkkyys kuuluvat yhteen. Herkkyydessä on paljolti kyse kehollisesta kokemuksesta, jonka järkeistäminen ja pukeminen sanoiksi ei ensi kädeltä onnistu.

”Epätäydellisyys koetaan usein negatiivisena, mutta ymmärsin tutkimusta tehdessäni, että asia on juuri päinvastoin: epätäydellisyys on vapauttavaa ja antaa tilaa luoda uutta. Se on aina läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja luovuudessa,” Tiina Nevanperä toteaa.

Nevanperä näkee, että epäonnistumisille pitäisi olla tilaa koulujärjestelmässämme sekä myös työelämässä:

”Epäonnistumista ei tulisi kokea häpeänä. Kuten epätäydellisyys, myös epäonnistuminen pitäisi pikemminkin nähdä mahdollisuuksien luojana.”

Väitöstutkimuksen keskeisiä tuloksia voidaan hyödyntää myös tämänhetkisen yhteiskunnallisen keskustelun ja maailmanpoliittisten tapahtumien ymmärtämisessä sekä hyväksymisessä:

”Tutkimukseni on auttanut minua ymmärtämään paremmin itseäni ja sellaisia tilanteita, jossa ei ole selkeää ratkaisua. Koen, että keskeneräisyyden voi hyväksyä rauhallisesti ja antaa tilanteille mahdollisuuden kehittyä ilman, että pitää yrittää kiirehtiä eteenpäin ja päästä epätäydellisyydestä mahdollisimman nopeasti eroon tai antaa sen jähmettää itsensä. Erityisesti tämän hetken maailmanpoliittisessa tilanteessa kyky sietää epätäydellisyyttä ja epävarmuutta on äärimmäisen tärkeää. Herkkyys on ihmisen ominaisuus, joka avaa uusia näköaloja ja mahdollisuuksia ihmisten välisessä kohtaamisessa ja luovassa toiminnassa.”

TERVETULOA!

Väitöskirja on esillä Aalto-yliopiston Learning Hub Arabiassa, Hämeentie 135 C, 5. krs, huone 570 viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.